Kuten ehkä huomasitte, olin viime kirjoituksessani arvioinnista varsin innoissani ja olen yhä. Miten voisin olla olematta? Minulla on käytettävissä kustannustehokas yhä kehittyvä arviointipatteristo tuottamassa tietoa toiminnasta, jota minun pitäisi johtaa.
Pelkkä mittarin olemassa olo tai jonkin asian mittaaminenhan ei vielä ratkaise mitään, ellemme tiedä mihin käytämme saamaamme tietoa. Osana ratkaisua tiedon hyödyntämisessä, arviointijärjestelmän kehittäminen on johtanut Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa arviointipäivien järjestämiseen. Hiljattain jälleen pidetyssä Mainiemen arviointipäivässä tarkasteltiin toimintaa ja sen vaikutuksia sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista arviointimittareiden tuottaman tiedon valossa.
Nyt työ ei tunnu loputtomalta puurtamiselta, kun näemme mitä saamme aikaan. Nyt voimme yhdessä päättää, missä asioissa haluamme olla parempia ja voimme seurata miten siinä onnistumme. Tämä ei ollut mahdollista ennen kattavaa arviointi- ja palaute järjestelmää.
Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta on kovalla työllään ja kehittämiseen osallistumalla mahdollistanut koko tämän arviointi- ja palautejärjestelmän kehittämisen. He ansaitsevat tästä käsittämättömän suuren kiitoksen. Ilman henkilökunnan upeaa tukea ja sitoutumista työhönsä me emme olisi siinä onnistuneet.
Arviointipäivänä saimme kaikki olla ylpeitä työstämme ja onnistumisistamme. Järjestelmän tuottaman tiedon mukaan olemme parantaneet toimintaa merkittävästi useilla toiminnan osa-alueilla sopimiemme tavoitteiden mukaisesti. Osa tavoitteista on jopa ylitetty. Toiminnan kustannustehokkuus on parantunut todella paljon, asiakaspalautteiden perusteella monet asiat ovat parantuneet ja toiminnan vaikutuksien mittarit osoittavat laadun parantuneen merkittävästi. Arviointi tuo hyvää oloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti