Jättäessäni taannoin kehittämistyön, menetin suurimmaksi
osaksi ne lukuisat arvostamani keskustelut, joita olin saanut käydä tapaamieni
ihmisten kanssa. Nykyinen työnikään ei toki yksinäistä ole, enkä
ole mykkäkouluakaan ryhtynyt pitämään. Keskustelen edelleen ihmisten kanssa paljon
ja päivittäin mutta keskustelujen määrä on silti aivan eri mittakaavassa kuin mainitsemissani kehittämistehtävissä.
Aloittaessani kehittämistyön vuosia sitten
ymmärsimme työparini kanssa, että kehittäminen on toimintaa jota täytyy tehdä verkostoissa.
Asiantuntijakeskeinen kehittämistoiminta, jossa kehittämistyöntekijät
suunnittelevat kammioissaan, miten asioita tulisi kehittää, oli tullut tiensä
päähän. Tuo ”perinteinen” sosiaali- ja terveysalan kehittäminen oli osoittanut
monin tavoin, ettei sillä saavuteta riittävän hyviä ja pysyviä tuloksia kuin
harvoissa tapauksissa. Tästä syystä, me päätimme jo alusta saakka toimia toisin.
Tämän ajatuksen myötä saimme nauttia valtavasta
määrästä erilaisten ihmisten tapaamisia, pitkiä ja lyhyitä, suunniteltuja ja
suunnittelemattomia. Näistä hetkistä olen saanut sekä itselleni, että työhöni
tavattoman paljon ajatuksia, viisautta, rikkautta ja iloa. Kehittämistyön
vuosien aikana tapaamieni erilaisten ihmisten kanssa käymissäni lukuisissa
keskusteluissa olen oppinut enemmän kuin missään koskaan.
Tämä blogi syntyikin tarpeesta jatkaa keskustelua ja vaihtaa
ajatuksia ihmisten kanssa edelleen, nyt verkon välityksellä.
On ollut mukava huomata, että keskustelu on todella jatkunut. Saan paljon yhteydenottoja ja kommentteja sähköpostiini ja joskus jopa puhelimeeni. Kaikki eivät ole kanssani asioista samaa mieltä ja hyvä niin, keskustelen mielelläni ihmisten kanssa erilaisista asioista. Se takaa sen, että saan uusia näkökulmia ajatuksiini ja se ei ole koskaan pahasta.
Yhteydenotot ja halu kirjoittamiseen ovat jatkuneet jopa kirjoittelusta pitämäni kahden vuoden (2015-2016) tauon aikana. Muutokset elämäntilanteessani, terveydessäni ja työtilanteessani vaativat aikaa ja energiaa, joten oli viisasta jättää blogi hetkeksi ja keskittyä muihin asioihin. Halu kirjoittamiseen, asioiden pohtimiseen ja keskusteluun ei kuitenkaan koskaan kadonnut.
Tuo halu, saamani kannustus ja blogini kävijämäärät tauonkin aikana ovat luoneet intoa jatkaa kirjoittelua, joten vuosi 2017 tuo jälleen uusia otsikoita tähän blogiin.
On ollut mukava huomata, että keskustelu on todella jatkunut. Saan paljon yhteydenottoja ja kommentteja sähköpostiini ja joskus jopa puhelimeeni. Kaikki eivät ole kanssani asioista samaa mieltä ja hyvä niin, keskustelen mielelläni ihmisten kanssa erilaisista asioista. Se takaa sen, että saan uusia näkökulmia ajatuksiini ja se ei ole koskaan pahasta.
Yhteydenotot ja halu kirjoittamiseen ovat jatkuneet jopa kirjoittelusta pitämäni kahden vuoden (2015-2016) tauon aikana. Muutokset elämäntilanteessani, terveydessäni ja työtilanteessani vaativat aikaa ja energiaa, joten oli viisasta jättää blogi hetkeksi ja keskittyä muihin asioihin. Halu kirjoittamiseen, asioiden pohtimiseen ja keskusteluun ei kuitenkaan koskaan kadonnut.
Tuo halu, saamani kannustus ja blogini kävijämäärät tauonkin aikana ovat luoneet intoa jatkaa kirjoittelua, joten vuosi 2017 tuo jälleen uusia otsikoita tähän blogiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti