Sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminnalle on paradoksaalista, että palveluita ja toimintaa pyritään kehittämään monin eri tavoin mutta harvoin kuulee tosissaan mietittävän kehittämistoiminnan uudistamista. Kaikki tietävät, että alan kehittämistoimintaa moititaan tehottomaksi mutta mikä on muuttunut? Kehittämishankkeiden vaikuttavuus ei parane vain hankeohjausjärjestelmää kehittämällä.
Kehittämistoiminnan tulisi olla ennakkoluulottomasti ajanhermolla ja kehityksen eturintamassa voidakseen vakuuttavasti auttaa palveluita kehittymään kohti tulevaisuutta. Vai miltä kuulostaa vanhanaikainen kehittämishanke uudistamassa ja kehittämässä palveluita nykyaikaiseksi?
Kehittämistoiminnan uudistamistarve tulisi ymmärtää nykyistä paremmin myös hankeohjausjärjestelmässä ja hankerahoituksesta päättävissä elimissä. Jos näin ei ole, käynnissä olevia ja valmisteltavia hankkeita ohjataan tahattomasti toimimaan vanhalla mallilla. Lisäksi uudenlaista toimintamallia hyödyntävän hankkeen valmistelussa joudutaan ottamaan suuri riski siitä, että vanhaa ajattelumallia suosivat rahoituksesta päättävät elimet myöntävät hankerahoituksen vain perinteisesti toimiville hankkeille. Viime vuosilta on kuitenkin onneksi esimerkkejä myös siitä, että tuo riski kannattaa ottaa. Liian harvat vain ryhtyvät kokeilemaan onneaan.
Vanhan toimintamallin suosiminen on erityisessä ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan sekä rahoittajat, että hankeohjausjärjestelmä vaativat aikaisempaa parempia ja pysyviä tuloksia kehittämistoiminnalta. Tämä luonnollisesti tarkoittaa kehittämistoiminnan uudistamista. Kehittämistoimintaa onneksi pyritään nykyisin uudistamaan jonkin verran. Siltä osin suunta on oikea mutta sitä pitäisi uudistaa huomattavasti nykyistä rohkeammin, nopeammin ja voimakkaammin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti