Vuoden 2010 lokakuussa tulin valituksi Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän johtajaksi, tehtävä alkaisi vuoden vaihteessa. Oli aika valmistautua suureen muutokseen.
Suuntani muuttuisi kohti pitkäjänteistä kehittämistä ja pysyvää työtä. Silloisen ajatukseni mukaan pääsisin edelleen johtamaan tavallaan kehittämistyötä mutta nyt pysyvässä, osaavassa, edistyksellisessä organisaatiossa ja pitkäjänteisesti. Voisin hyödyntää kehittämisosaamistani, jatkaa ja luoda kehittämisprosesseja, joille voisi antaa aikaa ja tukea riittävästi. Voisin oikeasti olla osa kehittämisen kokonaisuutta, jolla voidaan saavuttaa huomattavasti parempia tuloksia kuin lyhytjänteisellä pätkäkehittämisellä, joka hanketyöllä hoidettua sosiaali- ja terveysalan kehittämistä vaivaa.
Vuoden vaihduttua oli aika. Tullessani töihin ymmärsin konkreettisesti hiljaisen tiedon merkityksen. Onneksi edeltäjäni on kärsivällisesti vastannut puhelimeen ja kysymyksiini monista asioista. Myös toimiston henkilökunta on varmasti saanut yliannoksen erilaisia tiedusteluitani lukuisista asioista.
Monilta ihmisiltä saamastani suuresta avusta (josta olen sanoin kuvaamattoman kiitollinen) huolimatta työpäiväni venyivät, istuin toimistolla illasta toiseen. Tästä saan kyllä syyttä itseäni ainakin osittain, halusin perehtyä asioihin nopeasti ja päästä asioissa eteenpäin heti. Ajattelin, että jos tekemällä oppii, niin paljon tekemällä oppii nopeasti.
Muutoksen suuruuteen vaikutti myös se, että vuoden vaihteessa siirrettiin Mainiemen kuntoutumiskeskuksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ostettavien palveluiden osalta uudelle, kilpailukykyisemmälle palveluntuottajalle. Tämä tarkoitti koko talossa 6 uuden tietojärjestelmän ja ohjelman käyttöönottoa.
Näin jälkikäteen olen monesti miettinyt vuoden ensimmäisiä viikkoja, jotka tuntuvat yhäkin melko sekavilta. Kaikkea en ole ehtinyt tekemään lainkaan niin hyvin kuin olisin halunnut. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen, voin olla henkilökunnan tukena oikeasti ja asioissa päästään vauhdilla eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti