Johtaminen ja pasianssi

Onko otsikossa mainitsemillani asioilla yhteyttä? Vastaus riippuu kai siitä miten ja mitä me niistä ajattelemme. Minusta niissä on eroja ja samankaltaisuuksia. Niitä yhdistää ehkä tietynlainen strateginen ajattelu, looginen päättely ja asioiden tekeminen oikeassa järjestyksessä.  Pitäisi tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä jne. Siinäpä haastetta. Kumpaa tahansa otsikossa mainitsemistani asioista teemmekään, löytyy monesti ihmisiä, jotka ovat halukkaita neuvomaan omasta mielestään oikeaa toimintatapaa. Tässä ei tietenkään sinänsä ole mitään moitittavaa. Ongelma syntyy silloin, jos neuvoja jakelevat henkilöt eivät ole valmiita hyväksymään muita tapoja tehdä asioita, kuin omansa.

 Pasianssi ja johtaminen ovat molemmat yleensä yksinäistä puuhaa. Ranskan kielessä pasianssipelejä kutsutaan sanalla solitaire, joka tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Viimeisten viikkojen aikana, olen tavannut useita johtotehtävissä olevia ihmisiä, joista monet ovat todenneet johtamisen olevan hyvin yksinäistä työtä. Ajoittain asiasta kannetaan jopa huolta, eikä aina suotta. Osa viime aikoina tapaamistani johtajista on joutunut miettimään ratkaisua/parannusta asiaan omalta kohdaltaan. Tämä taitaa kertoa jo paljon siitä yksinäisyydestä ja sen mahdollisista seurauksista, mitä johtaja voi kokea työssään.

Johtaja voi kaiketi kokea olevansa yksin, vaikka onkin ihmisten ympäröimä. Ei kai johtaja tässäkään asiassa poikkea millään tavalla muista ihmisistä. Kaikki me voimme varmasti tuntea joskus olevamme yksinäisiä väenpaljoudessakin ja toisaalta voimme olla tuntematta yksinäisyyttä, vaikka olemme yksin.